HUTTUKYLÄN NUORISOSEURAN TARINA
SEURAN TARINA
Nuorisoseurantalon edeltäjä oli paikallinen Koitto IV raittiusyhdistys, joka v. 1911 osti alueen tontin ja autiopirtin. Yhdistys piti Sointulaksi nimetyssä talossa iltamia, jossa nuoret lauloivat, lausuivat runoja ja esittivät näytelmiä. Myös lähikylien ja -seurojen väliset urheilukilpailut olivat suosittuja. Nuo iltamat eivät muuten aina sujuneet aivan raittiusaatteen mukaisesti ja siksi varsinkin kylän vanhempi väki taisteli iltamia ja koko seuraa vastaan.
Suomen itsenäistymisen vuonna 1917 taloa laajennettiin isommalla salilla. Yhdeksän vuotta myöhemmin saliin rakennettiin näyttämö ja puitteet yhdistyksen toiminnalle alkoivat olla kaikin puolin kunnossa.
Nuorisoseurantalon edeltäjä oli paikallinen Koitto IV raittiusyhdistys, joka v. 1911 osti alueen tontin ja autiopirtin. Yhdistys piti Sointulaksi nimetyssä talossa iltamia, jossa nuoret lauloivat, lausuivat runoja ja esittivät näytelmiä. Myös lähikylien ja -seurojen väliset urheilukilpailut olivat suosittuja. Nuo iltamat eivät muuten aina sujuneet aivan raittiusaatteen mukaisesti ja siksi varsinkin kylän vanhempi väki taisteli iltamia ja koko seuraa vastaan.
Suomen itsenäistymisen vuonna 1917 taloa laajennettiin isommalla salilla. Yhdeksän vuotta myöhemmin saliin rakennettiin näyttämö ja puitteet yhdistyksen toiminnalle alkoivat olla kaikin puolin kunnossa.
* * *
Maaliskuussa 1934 koko salin katto - siis myös välikatto - romahti lumen painosta alas. Onneksi ihmisuhreilta selvittiin, vaikka suurempi tragediakin oli lähellä - niin kuin ohessa oleva lehtiartikkeli kertoo.
Lopulta saman vuoden loppupuolella talo siirtyi Huttukylän Nuorisoseuran omistukseen ja taloa alettiin kutsua nimellä Reuhkala.
Maaliskuussa 1934 koko salin katto - siis myös välikatto - romahti lumen painosta alas. Onneksi ihmisuhreilta selvittiin, vaikka suurempi tragediakin oli lähellä - niin kuin ohessa oleva lehtiartikkeli kertoo.
Lopulta saman vuoden loppupuolella talo siirtyi Huttukylän Nuorisoseuran omistukseen ja taloa alettiin kutsua nimellä Reuhkala.
* * *
Seuran toiminta on ajan mittaan vaihdellut jäsenistön toiveiden ja talkooporukoiden aktiivisuuden mukaan. 1950-luvulta lähtien varsinkin kansantanssiharrastus oli suosittua. Seuran tanhuryhmät esiintyivät omissa, P-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liito ry:n ja Suomen Ns. ry:n juhlissa, käyden monta kertaa esiintymässä myös yhteispohjoismaisissa NORDLEK -tapahtumissa.
Seuralla oli 80- ja 90-luvuilla jopa omat pelimannit. Samoin oma näytelmäryhmä, joka osaltaan vastasi seuran henkisestä kulttuurista; Eränäyttämö ry esiintyi pikkujouluissa 70-luvulta lähtien yhtäjaksoisesti 40 vuoden ajan!
Seuran toiminta on ajan mittaan vaihdellut jäsenistön toiveiden ja talkooporukoiden aktiivisuuden mukaan. 1950-luvulta lähtien varsinkin kansantanssiharrastus oli suosittua. Seuran tanhuryhmät esiintyivät omissa, P-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liito ry:n ja Suomen Ns. ry:n juhlissa, käyden monta kertaa esiintymässä myös yhteispohjoismaisissa NORDLEK -tapahtumissa.
Kylämuseon ylläpito on kuulunut myös seuramme tehtäviin 1980-luvulta alkaen, jolloin Huttukylän koululla olleet vanhat esineet siirrettiin erillisiin museoaittoihin. Seuralla on myös erillinen perinnetoimikunta, joka järjestää ohjelmaa esimerkiksi Kiiminki-päiville ja omiin kyläjuhliin.
Kylämuseon ylläpito on kuulunut myös seuramme tehtäviin 1980-luvulta alkaen, jolloin Huttukylän koululla olleet vanhat esineet siirrettiin erillisiin museoaittoihin. Seuralla on myös erillinen perinnetoimikunta, joka järjestää ohjelmaa esimerkiksi Kiiminki-päiville ja omiin kyläjuhliin.
Seuralla oli 80- ja 90-luvuilla jopa omat pelimannit. Samoin oma näytelmäryhmä, joka osaltaan vastasi seuran henkisestä kulttuurista; Eränäyttämö ry esiintyi pikkujouluissa 70-luvulta lähtien yhtäjaksoisesti 40 vuoden ajan!
* * *
Liikunta – niin kilpa- kuin harrastusmuodoissaan - on ollut oleellinen osa toimintaa aivan alkuajoista lähtien. Perinteisiä hiihtokilpailuja pidettiin talon ympäristöllä ja oma jalkapallojoukkue pelasi piiritasolla 1990-luvulla. Seuran lentopallon naisjoukkue voitti useana vuonna valtakunnallisen nuorisoseurojen SM turnauksen.
Aikuiset pelaavat edelleen kolmena iltana viikossa seuralla lentopalloa. Lapset harrastavat erilaisia pallopelejä ja tanssikerhoja.
Liikunta – niin kilpa- kuin harrastusmuodoissaan - on ollut oleellinen osa toimintaa aivan alkuajoista lähtien. Perinteisiä hiihtokilpailuja pidettiin talon ympäristöllä ja oma jalkapallojoukkue pelasi piiritasolla 1990-luvulla. Seuran lentopallon naisjoukkue voitti useana vuonna valtakunnallisen nuorisoseurojen SM turnauksen.
Aikuiset pelaavat edelleen kolmena iltana viikossa seuralla lentopalloa. Lapset harrastavat erilaisia pallopelejä ja tanssikerhoja.
* * *
Tansseja seurantalolla on pidetty ainakin 50-luvulta alkaen.
Alku oli tietenkin vaatimatonta ja musiikista vastasi hanuristi - vähän myöhemmin myös vedettävä gramofoni, jonka ääni "vahvistettiin" matkaradion kovaäänisten kautta. Mutta kehitystä tapahtui ja varsinkin 1970-luvulla sunnuntain levytansseista tuli suosittuja ja lähiseuduilla kuuluja. Suosio perustui mm. siihen, että soitettavaa levystöä pidettiin ajan tasalla ja äänentoisto oli hyvä. Lattiakin saatiin boorihapolla liukkaaksi. Seuralla nähtiin jopa valtakunnan suosituimpia artisteja. Esimerkiksi vuonna 1974 Markku Aron tansseissa tehtiin seuran yleisöennätys: 600 myytyä lippua!
Tansseja seurantalolla on pidetty ainakin 50-luvulta alkaen.
Alku oli tietenkin vaatimatonta ja musiikista vastasi hanuristi - vähän myöhemmin myös vedettävä gramofoni, jonka ääni "vahvistettiin" matkaradion kovaäänisten kautta. Mutta kehitystä tapahtui ja varsinkin 1970-luvulla sunnuntain levytansseista tuli suosittuja ja lähiseuduilla kuuluja. Suosio perustui mm. siihen, että soitettavaa levystöä pidettiin ajan tasalla ja äänentoisto oli hyvä. Lattiakin saatiin boorihapolla liukkaaksi. Seuralla nähtiin jopa valtakunnan suosituimpia artisteja. Esimerkiksi vuonna 1974 Markku Aron tansseissa tehtiin seuran yleisöennätys: 600 myytyä lippua!
* * *
1984 laajennettiin talon kahvio- ja eteistilaa ja
1993 valmistui yläkertaan talonmiehen asunto.
2000-luvulle tultaessa päätettiin, että vanhaksi käynyt talo on uudistettava ja tilaa on saatava lisää. Kokonaan uusi monitoimisali ja muun tilan saneeraus valmistuivat vuonna 2012. Seura valittiinkin tuona vuona vuoden nuorisoseuraksi Pohjois-Pohjanmaalla.
1984 laajennettiin talon kahvio- ja eteistilaa ja
1993 valmistui yläkertaan talonmiehen asunto.
* * *
2000-luvulle tultaessa päätettiin, että vanhaksi käynyt talo on uudistettava ja tilaa on saatava lisää. Kokonaan uusi monitoimisali ja muun tilan saneeraus valmistuivat vuonna 2012. Seura valittiinkin tuona vuona vuoden nuorisoseuraksi Pohjois-Pohjanmaalla.
